Välityslainsäädännön mukaan kaikessa kiinteistönvälitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa. Kyseessä on joustava ja jatkuvasti kehittyvä toimintanormi, jota ei ole laissa tarkasti määritelty. Käytännössä se tarkoittaa ammattitaitoista, vastuullista ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Hyvän välitystavan sisältö muotoutuu muun muassa seuraavista lähteistä:
- Tuomioistuinten ratkaisut
- Kuluttajariitalautakunnan (KRIL) suositukset
- Viranomaisten ohjeet (esim. AVI, KKV, Tietosuojavaltuutettu)
- Kiinteistöalan vakiintunut ja ammattimainen käytäntö
- Uudet toimintamallit ja muuttuvat asiakasodotukset
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) Hyvän välitystavan ohje kokoaa yhteen ajantasaisen näkemyksen siitä, mitä hyvä välitystapa tarkoittaa käytännössä. Ohjetta sovelletaan erityisesti kuluttajiin, jotka toimivat toimeksiantajina tai heidän vastapuolinaan.
Löydät päivitetyn version Hyvästä välitystavasta siirtymällä sivulle: OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA
Me WHATilla sitoudumme noudattamaan hyvää välitystapaa kaikessa toiminnassamme – koska luottamus syntyy teoista.
Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia
Saako isännöitsijäntodistuksen antaa kenelle tahansa kiinnostuneelle?
Ei saa.
Isännöitsijäntodistus on luottamuksellinen asiakirja, ja se voidaan antaa vain todelliselle ostoa harkitsevalle taholle, koska se sisältää myös henkilötietoja.
Miten hinta-arvio tulee tehdä?
Hinta-arvion tulee perustua huolelliseen ja objektiiviseen arvioon, kuten:
- toteutuneisiin kauppahintoihin
- markkinatilanteeseen
- kohteen ominaisuuksiin
Ei saa antaa tahallisesti yli- tai alihintaista arviota toimeksiannon saamiseksi.
Mitä tarkoittaa välitysliikkeen “erityinen etu”?
Erityinen etu tarkoittaa tilannetta, jossa välitysliikkeellä tai sen edustajalla on oma taloudellinen tai muu intressi kaupassa, joka voi vaikuttaa puolueettomuuteen.
Tällainen etu on aina kerrottava selkeästi osapuolille.
Saako välittäjä suosia toista ostajaa?
Ei saa.
Välittäjän tulee kohdella kaikkia ostajaehdokkaita tasapuolisesti eikä saa esimerkiksi pimittää tarjouksia tai tietoja.
Voiko välittäjä jättää kertomatta havaitsemansa virheen?
Ei voi.
Kaikki tiedossa olevat tai havaitut olennaiset virheet ja puutteet on kerrottava ostajalle. Tämä kuuluu tiedonantovelvollisuuteen.
Kuinka laajasti välittäjän tulee selvittää kohteen tiedot?
Välittäjän tulee hankkia ja tarkistaa kaikki olennaiset tiedot, kuten:
- omistus- ja rasitetiedot
- kaavatilanne
- tekniset tiedot
Pelkkä myyjän kertoma ei riitä, vaan tietoja tulee varmistaa luotettavista lähteistä.
Miten tarjouksia tulee käsitellä
Kaikki tarjoukset tulee:
- välittää viipymättä myyjälle
- dokumentoida huolellisesti
- käsitellä tasapuolisesti
Välittäjä ei saa piilottaa tai viivytellä tarjouksia.
Saako välittäjä antaa harhaanjohtavaa markkinointia?
Ei saa.
Markkinoinnin tulee olla:
- totuudenmukaista
- selkeää
- ei-harhaanjohtavaa
Esimerkiksi pinta-aloja, kuntoa tai tulevia remontteja ei saa esittää väärin.
Saako välittäjä jättää kertomatta tulevasta taloyhtiön remontista?
Ei saa.
Välittäjällä on velvollisuus kertoa kaikki olennaiset tiedot, jotka voivat vaikuttaa ostajan päätökseen. Tähän kuuluvat myös tiedossa olevat tulevat remontit ja niistä aiheutuvat kustannukset.
Voiko markkinoinnissa käyttää kuvia, jotka antavat kohteesta todellisuutta paremman kuvan?
Ei harhaanjohtavasti.
Markkinoinnin tulee olla totuudenmukaista. Kuvien tai esitystavan ei tule antaa olennaisesti virheellistä tai harhaanjohtavaa kuvaa kohteesta.
Saako välittäjä painostaa ostajaa tekemään tarjouksen?
Ei saa.
Painostaminen on hyvän välitystavan vastaista. Välittäjän tulee toimia asiallisesti ja antaa ostajalle riittävä harkinta-aika.
Saako välittäjä kertoa toisen ostajan tekemän tarjouksen sisällön?
Välitysliikkeellä ei ole velvollisuutta kertoa ostajaehdokkaalle mitään aiemmista toimeksiantajan hylkäämistä tarjouksista. Välitysliike saa kuitenkin tarvittaessa kertoa hylätyn tarjouksen rahamäärän
ja muut ehdot toiselle ostajaehdokkaalle esim. tilanteessa, jossa ostajaehdokas olisi jättämässä hylättyä tarjousta vastaavan tai huonomman tarjouksen.