Asunnon myynti ja asunnon ostaminen ovat yllättävän usein niin sanottuja “henkimaailman juttuja”. Moni lähtee asuntoa ostamaan järjellä – vertaillaan neliöhintoja, taloyhtiön remontteja ja sijaintia. Mutta lopullinen päätös tehdään lähes aina tunteella. Sen jälkeen sitä päätöstä perustellaan järjellä.
Sama ilmiö näkyy myös silloin, kun oma asunto laitetaan myyntiin. Ihmisillä on vahva tunneside kotiinsa, mikä on täysin luonnollista. Siellä on asuttu, eletty ja nukuttu tuhansia öitä. Silti myyntitilanteessa moni yrittää katsoa asiaa pelkästään sijoituksena.
Aihe nousi esiin myös uutisissa, kun YLE uutisoi otsikolla:
Asuntokauppa: Suomalaiset eivät usein hoksaa toimia oman etunsa mukaisesti – tutkimus osoittaa psykologisen vinouman.
Uutisessa on paljon perää. Samasta asiasta on puhuttu myös välittäjien keskuudessa jo pitkään. Yksi yleinen ajatusvirhe liittyy niin sanottuun välirahaan. Asuntoa vaihtaessa moni keskittyy lähes täysin siihen, paljonko omasta asunnosta saa – vaikka todellisuudessa ratkaisevaa on se, paljonko rahaa jää väliin nykyisen ja seuraavan asunnon välillä.
Samaan aikaan unohtuu yksi yksinkertainen asia. Useimmille ihmisille asunto ei ole ensisijaisesti sijoitus, vaan koti. Asunto vaihdetaan elämäntilanteen vuoksi – perhe kasvaa, työpaikka vaihtuu tai halutaan eri alueelle asumaan. Toki asunto on samalla myös varallisuutta, mutta helposti unohtuu, että siellä on myös eletty vuosia. Asuntoa on käytetty joka päivä, siellä on asuttu ja nukuttu tuhansia öitä – ja silläkin on oma arvonsa.
Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on lainansaanti. Moni ostaja kertoo suoraan, että pankista ei saa lainaa samalla tavalla kuin ennen. Ehtoja on kiristetty ja vakuuksia vaaditaan enemmän.
Kärjistetysti tilanne näyttää joskus siltä, että pankki haluaa vakuudet käytännössä koko lainasummalle – aivan kuin ostettavalla asunnolla ei olisi lainkaan arvoa vakuutena, vaikka juuri sen pitäisi olla koko kaupan keskeinen turva.
Tästä syntyy väistämättä toinen kysymys. Jos lainalle vaaditaan ”kaksinkertainen” summa, missä pankin riski oikeastaan on? Jos riski on käytännössä nolla, moni ostaja miettii, mistä korkoa lopulta maksetaan – ei ainakaan riskistä. Voit lukea artikkelimme, kun Asuntokauppa sakaa – myyjät syyttävät pankkeja.
Mikä asuntomarkkina nyt oikeasti on vuonna 2026?
Vuoden alku ei ole ollut erityisen vahva. Tammikuu oli jälleen hieman hiljaisempi kuin vuotta aiemmin, vaikka alkuvuosi on muutenkin perinteisesti rauhallista aikaa asuntokaupassa. Helmikuu ei herättänyt myöskään suuria lupauksia.
Jos markkina pitää tiivistää yhteen arvioon, vuosi 2026 näyttää sijoittuvan viime vuosien väliin. Se ei ole yhtä vaikea kuin vuodet 2023–2024, mutta myöskään vuoden 2025 tasolle ei päästä.
Karkeasti arvioiden koko vuoden asuntokauppamäärä tulee todennäköisesti asettumaan jonnekin näiden lukujen väliin:
noin 52 400 asuntokauppaa vuonna 2024
noin 58 282 asuntokauppaa vuonna 2025
Toisin sanoen asuntokauppa ei ole pysähtynyt – mutta markkina ei ole vielä täysin palautunut.
Se tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: asunnon myynti onnistuu edelleen, mutta markkina vaatii realismia, realistista hinnoittelua ja kärsivällisyyttä.
Miksi myyntiajat ovat pidentyneet?
Moni myyjä ihmettelee, miksi asunnon myynti kestää nykyään pidempään kuin muutama vuosi sitten. Yksi syy on ostajien varovaisuus, mutta todellisuudessa suurin syy on usein paljon yksinkertaisempi: pyyntihinnat ovat liian korkeita suhteessa siihen, mitä ostajat ovat valmiita maksamaan.
Kun asunto tulee myyntiin liian kovalla hinnalla, ostajat eivät edes tule katsomaan sitä. Asunto jää helposti odottamaan markkinalle, kiinnostus hiipuu ja lopulta hintaa joudutaan laskemaan. Tässä vaiheessa myyntiaika on jo venynyt.
Tilastoissa myyntiajat näyttävät joskus todellisuutta lyhyemmiltä. Syynä on se, että asunto voi olla välillä pois markkinoilta ja tulla myöhemmin uudelleen myyntiin. Kun kauppa lopulta syntyy, tilastoihin kirjautuu usein vain viimeisin myyntijakso – ei koko todellinen myyntiaika ensimmäisestä yrityksestä lähtien. Myyntihinnassa tämä kuitenkin yleensä näkyy.
Mitä tarkoittaa “ostajien markkina”?
Asuntomarkkinoista puhuttaessa käytetään usein termejä ostajien markkina ja myyjien markkina. Välittäjän näkökulmasta kyse on yksinkertaisesti siitä, kummassa päässä markkinaa pullonkaula on.
Myyjien markkinassa asuntoja on tarjolla vähän, mutta ostajia paljon. Silloin asunnot menevät nopeasti kaupaksi ja hinnat nousevat.
Ostajien markkinassa tilanne on päinvastainen: asuntoja on paljon myynnissä, mutta ostajia vähemmän. Kauppa syntyy hitaammin ja ostajilla on enemmän valinnanvaraa.
Nykyisessä tilanteessa on nähty myös yksi mielenkiintoinen ilmiö. Monet ostajat etsivät asuntoa todella pitkään. Kun esittelyssä kysyy, kuinka kauan asuntoa on etsitty, vastaus on yllättävän usein noin vuoden – joskus pidempäänkin.
Pitkä etsiminen alkaa helposti vaikuttaa päätöksentekoon. Kun asuntoja on nähty kymmeniä, huomio alkaa kiinnittyä yhä pienempiin yksityiskohtiin. Asuntokanta Suomessa ei kuitenkaan ole niin erilainen, että täydellinen asunto löytyisi jokaiseen toiveeseen.
Kärjistettynä: jos 300 000 euron asunnon osto jää kiinni yhden pistorasian paikasta, voi olla syytä miettiä joko omaa budjettia tai sitä, että täydellistä kotia ei välttämättä löydy valmiina. Silloin vaihtoehtona on rakentaa itse – ja silloinkin sanotaan usein, että vasta kolmas rakennettu talo on sellainen kuin oikeasti haluaisi.
Ostajien markkinassa on kuitenkin myös mahdollisuus. Kun asuntoja on paljon tarjolla, ostajalla on enemmän valinnanvaraa ja neuvotteluvaraa hinnassa. Siksi monelle juuri tällainen markkina voi olla hyvä hetki vaihtaa asuntoa – erityisesti silloin, kun ymmärtää katsoa kokonaisuutta ja välirahaa, ei pelkästään yksittäisen asunnon hintaa.
Miksi realistinen hinnoittelu ratkaisee?
Nykyisessä markkinassa yksi asia ratkaisee enemmän kuin mikään muu: oikea hinta heti alussa.
Kilpailu myytävistä asunnoista on kovaa. Ostajilla on paljon vaihtoehtoja, ja käytännössä markkina toimii usein niin, että edullisin tai realistisimmin hinnoiteltu asunto voittaa kilpailun. Jos pyyntihinta on liian korkea, ostajat eivät välttämättä tule edes katsomaan asuntoa.
Tämä on yksi yleisimmistä syistä pitkille myyntiajoille.
Kun asunto tulee markkinoille, ensimmäiset viikot ovat kaikkein tärkeimpiä. Silloin kiinnostus on korkeimmillaan ja uudet kohteet saavat eniten näkyvyyttä. Jos hinta on liian korkea, kiinnostus jää syntymättä ja asunto alkaa nopeasti näyttää “vanhalta kohteelta” markkinassa.
Lopputulos on usein se, että hintaa joudutaan myöhemmin laskemaan. Silloin myyntiaika pitenee ja lopullinen myyntihinta voi olla jopa matalampi kuin jos asunto olisi hinnoiteltu realistisesti heti alussa.
Toinen ääripää on liian matala hinta. Silloin taas riski on, että rahaa jää pöydälle – mikä on erityisen harmillista silloin, kun tarvitset pääomaa seuraavan asunnon hankintaan.
Siksi ammattimainen hinta-arvio on yksi tärkeimmistä asioista koko asunnon myynnissä. Kun asunnon arvo määritellään oikein heti alussa, myynti lähtee liikkeelle oikealla tavalla ja kaupan syntymisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi.
Asunnon hintapyynnöllä on suora vaikutus sekä toteutuvaan kauppahintaan että myyntiaikaan. Oikein asetettu hinta houkuttelee ostajia heti myynnin alkuvaiheessa – juuri silloin, kun kiinnostus on suurimmillaan.
Asunnon myynti onnistuu myös tässä markkinassa
Vaikka markkina on muuttunut, asunnon myynti onnistuu edelleen hyvin, kun muutama perusasia on kunnossa: realistinen hinta-arvio, oikea markkinointi ja selkeä myyntistrategia.
Usein keskustelu keskittyy siihen, paljonko asunnosta saa. Todellisuudessa vielä tärkeämpää on kuitenkin kokonaisuus – eli väliraha nykyisen ja seuraavan asunnon välillä. Jos markkina on hieman alempana, se vaikuttaa sekä myyntiin että ostamiseen.
Monelle juuri tällainen markkina voi olla jopa hyvä hetki vaihtaa asuntoa.
Ota yhteyttä.
Vastaamme nopeasti.