Jos tuntuu siltä, että maailmassa on koko ajan joku kriisi päällä, se ei ole pelkkä tunne. Viimeiset 6–7 vuotta ovat olleet käytännössä yhtä kriisien ketjua.
Helmikuun lopussa 2026 Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin, mikä nosti jännitteet Lähi-idässä uudelle tasolle. Markkinat reagoivat nopeasti: öljyn hinta lähti raketin lailla nousuun.
Kun öljy kallistuu, inflaatio kiihtyy. Ja kun inflaatio kiihtyy, Euroopan keskuspankki alkaa taas miettiä korkojen nostoa. Juuri kun asuntomarkkinat ehtivät hetken hengähtää.
Suomen asuntomarkkinoille tämä tarkoittaa tuttua tarinaa: epävarmuus jatkuu.
Kriiseistä on tullut uusi normaali
Viimeiset 6–7 vuotta ovat olleet lähes katkeamaton kriisien ketju. Siksi uudet kriisit eivät enää tule yllätyksenä – ne ovat osa nykyistä talousympäristöä.
Eli jos odotat täydellistä hetkeä tehdä asuntokauppoja, saatat odottaa aika pitkään.
Elämä kuitenkin jatkuu kriiseistä huolimatta. Ihmiset muuttavat, vaihtavat asuntoa ja tekevät päätöksiä – vaikka uutisvirta näyttäisi kuinka synkältä.
Helmikuun asuntokauppakatsaus
Tilastot kertovat edelleen vaikeasta markkinasta.
Helmikuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään Hintaseurantapalveluun raportoitiin yhteensä 3 961 käytetyn asunnon kauppaa. Se on 8,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 15 % alle viiden vuoden keskiarvon.
Uudisasuntoja myytiin vain 78 kappaletta, mikä on 46,9 % vähemmän kuin vuosi sitten ja jopa 83 % alle viiden vuoden keskiarvon.
Yhteensä asuntokauppoja tehtiin helmikuussa 4 039 kappaletta, mikä on 9,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 21,1 % alle viiden vuoden keskiarvon.
Kun mukaan lasketaan myös loma-asunnot, tontit ja muut kohteet, kokonaiskauppamäärä oli 4 520 kohdetta. Se on 10,2 % vähemmän kuin helmikuussa 2025 ja 21,9 % alle viiden vuoden keskiarvon.
(Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto)
Kriisien ketju viime vuosina
Kun katsoo taaksepäin, asuntomarkkinoiden haasteet eivät ole syntyneet yhdestä syystä. Taustalla on useita peräkkäisiä kriisejä:
Iranin sota ja Lähi-idän eskalaatio (2026–)
Suomen rakennusalan kriisi ja työttömyys (2023–2026)
Korkokriisi ja inflaatio (2022–2024)
Gazan sota (2023–)
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa (2022–)
Energiakriisi (2021–2023)
Koronapandemia (2020–2022)
Kauppasodat ja tullit (2025–)
Kun kriisejä tulee peräkkäin, epävarmuus kasvaa ja päätöksiä siirretään myöhemmäksi. Tämä näkyy nopeasti myös asuntomarkkinoilla.
Asuminen ei kuitenkaan katoa
Asuntomarkkinoista puhuttaessa unohtuu usein yksi yksinkertainen asia: asuntokauppa on aina myös elämäntilannepäätös.
Ihmiset muuttavat työn, perheen, avioeron, lasten tai tilantarpeen vuoksi. Harva tekee päätöksen pelkästään korkokäyrän perusteella.
Siksi yksi vanha sääntö pätee edelleen: voitto tehdään ostaessa, ei myydessä.
Ja jos vaihdat asuntoa, kannattaa muistaa vielä toinen asia: väliraha ei juuri muutu, vaikka hinnat markkinoilla heiluisivat.
Vaikka myydessä tulisi miinusta, kannattaa muistaa yksi asia: siinä kodissa on nukuttu aika monta yötä. Kun hinnan jakaa niille öille, ei se hinta yleensä mikään luksushotelli ole.
Täydellistä hetkeä ei tule
Moni odottaa, että markkinat rauhoittuvat, korot laskevat ja maailma muuttuu taas vakaaksi.
Historia kertoo kuitenkin jotain muuta: kriisit eivät ole katoamassa mihinkään.
Siksi joskus paras päätös on yksinkertainen: elää elämää normaalisti ja tehdä päätökset silloin kun niille on tarve.
Asuntoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Ja vaikka markkina välillä sakkaa, asuminen ei ole katoamassa mihinkään.
Kirjoittaja: Juho Luukkanen 